Kaltoinkohtelu perheessä, perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat osa satojen suomalaislasten elämää. Nämä kokemukset, joissa satuttava ihminen on tuttu ja tärkeä, jättävät syvimmät jäljet. Trauman oireet ovat moninaisia keskittymisvaikeuksista kiukkukohtauksiin, pelkoihin, ahdistuneisuuteen ja tunteiden ”katoamiseen”. Eivät siis niin helppoja ammattilaisenkaan tunnistaa, kun monet oireista ovat tavallinen osa kasvavien lasten ja nuorten kehitystä.
Amy vertasi traumaterapian prosessia haavaan, joka syntyy lapsen kaatuessa kesken mukavan leikin kavereiden kanssa. Ensin lapsi yrittää olla välittämättä siitä. Tärkeää on kuitenkin antaa turvallisten ihmisten puhdistaa haava, ja laittaa laastari päälle, jotta leikit voivat taas jatkua. Ensin kivun kanssa, mutta vähitellen ilman. Pitkän ajan kuluttua tapahtumasta on muistona enää arpi ihossa.
Tutustuimme perusteellisesti tähän näyttöä omaavaan terapiamenetelmään, jossa hoidetaan samanaikaisesti sekä lasta että vanhempaa/vanhempia. Amyn opastuksella harjoittelimme kysymistä, tunnetaitojen opettamista ja kuinka pelien ja kertomusten avulla voidaan edetä, vaikka aiheet ovatkin vaikeita ja houkuttelevat olemaan mieluummin hiljaa. Ensisijaisen tärkeää on, että lapsella on riittävän turvallinen olo häntä hoitavan aikuisen seurassa, ennen kuin edetään trauman käsittelyyn. Välittävät aikuiset ilman terapiataitojakin voivat tehdä paljon lapsen paremman olon eteen kotona, päiväkodeissa ja kouluissa. Turvalliset rutiinit, pysyvät ja helposti lähestyttävät aikuiset, yksilöllinen huomioiminen ja kaikenlaisten tunteiden sanoittaminen ovat parasta, lasta vahvistavaa tunnekasvatusta. Kotoa saatavat mallit itsestä huolehtimisen taidoista (ja sen tärkeydestä) välittyvät lapsille ilman sanojakin. Taito rauhoittaa itseä ja tieto siitä, mistä saa apua tarvittaessa, ovat asioita, joiden tulisi kuulua jokaisen lapsen tunnetyökalupakkiin.
Ihmisillä on taipumus välttää kipua, koska sen kokeminen pelottaa. Vaietut salaisuudet ovat kuitenkin energiasyöppöjä, jotka vievät elinvoimaa ja saavat aikaan oireilua ja kärsimystä. Turvallisessa seurassa matkan kulkeminen kivun läpi kuitenkin kannattaa. Se, mikä oli ennen kipua, voi muuttua kasvuksi ja viisaudeksi, josta on hyötyä tulevissa elämän kriisikohdissa.
