050 591 1079

Psykoterapia-, työnohjaus- ja koulutuspalveluita

Lohja, Raasepori,Salo

Psykoterapia- ja koulutuspalveluita

Pääkaupunkiseudulla, Salossa sekä Inkoossa.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT, CBT) on kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin kuuluva terapiasuuntaus, jonka alle kuuluu monenlaisia menetelmiä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tutkimusnäyttöön perustuvaa terapiasuuntaus, joka on tällä hetkellä Käypä hoito- suosituksissa useiden mielenterveyshäiriöiden kohdalla suositeltu terapiamuoto.

Terapian suuntaus kognitiivinen käyttäytymisterapia on teoreettinen ja menetelmällinen  “punainen lanka”, joka kulkee terapeutilla mielessä koko ajan. Työskentely on hyvin monimuotoista ja se räätälöidään jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. Terapiassa asiakas ja terapeutti työskentelevät yhdessä asiakkaan tavoitteiden suunnassa. Terapeutin rooli terapiassa on olla rinnallakulkija ja kuin valmentaja, joka auttaa etsimään oman näköistä suuntaa ja tavoitteita elämälle. Toisaalta työ muistuttaa salapoliisin työtä, yhdessä etsitään johtolankoja asiakkaan kokemusmaailmasta, verraten toimintatapoja ennen ja nyt. Yhdessä mietitään, vievätkö tavat johonkin parempaan ja toimivampaan – vai päinvastaiseen suuntaan? Jos ne vievät kohti huonompaa oloa, yhdessä viitoitetaan tietä pienille muutoksille ja lähdetään testaamaan voisivatko ne toimia. 

Kognitiivisen käyttäytymisterapian perusajatus on tiivistettynä se, että meillä on ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Usein tunne-elämän ollessa sotkussa ne kaikki ovat kietoutuneet toisiinsa epäselväksi vyyhdiksi, ja on vaikea nähdä tietä ulos. Terapiassa aloitamme siitä, että näitä kolmea osasta opetellaan etsimään omasta elämästä, ja kun se on opittu, huomataan , että ajatuksiin ja käyttäytymiseen (eli omiin tekoihin) voi vaikuttaa. Tunteet ovat vaikeammin hallittavissa, mutta opettelemme muokkaamaan ajatuksia, etteivät ne ainakaan pitkittäisi vaikeiden tunteiden kestoa.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä eniten käytän Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT, ACT). Sen tavoitteena on tunnistaa ja muokata toimintatapoja, joihin ajaudumme voidessamme huonosti, kuten vaikkapa sosiaalisista suhteista vetäytyminen, päihteiden käyttö tai tunnesyöminen. Terapiassa opetellaan tunnistamaan omia tunteita, kiinnittämään itsemme nykyhetkeen ja tutkitaan omia arvoja. Millaista elää haluan elää? Millaisten ihmisten kanssa aikani viettää? Arvoille omistautumista harjoitellaan muokkaamalla omaa elämää siihen suuntaan, joka tuntuu kaikkein omimmalta. 

HOTin kaveri on myötätuntokeskeinen psykoterapia, josta löytyy hyödyllisiä ajatuksia ja harjoituksia silloin, kun ihminen painii oman vaativuuden tai itsekriittisyyden kanssa tai kun ihmissuhteet ovat solmussa. Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä nähdä maailmaa toisen silmin, inhimillisesti. Usein myötätunto on helpompaa toisia kohtaan, mutta itseä voi piiskata armottomammin. Myötätunnon opettelun avulla katkeruuden ja vihan energiat voidaan muuttaa hyväksynnän muotoon, ja saada omat voimavarat rakentavaan käyttöön. 

Kognitiivisen käyttäytymisterapian ydintä ovat tässä hetkessä tapahtuvat asiat, ja terapialla tavoitellaan toimivampaa arkea, työ- ja opiskelukykyä sekä ihmissuhteita.  Jokaisella on kuitenkin myös oma elämänhistoriansa, ja aina se ei ole vaikuttanut meihin suotuisasti. Psykoterapiassa voidaan tutkia menneisyyden vaikutuksia meihin skeematyöskentelyn (tunnelukot) avulla. Myös tunnekeskeiset menetelmät ovat toimivia keinoja purkaa olemassa oleviin tai menneisyyden ihmissuhteisiin liittyvää taakkaa ja ratkaista niihin liittyviä tunnetason ristiriitoja. Näillä työskentelytavoilla on mahdollista asettaa oma historia sille kuuluvaan mittakaavaan, ilman että mennyt tuntuu kivireen raahaamiselta perässä. 

Psykofyysinen psykoterapia

 Olen opiskellut perusteet psykofyysisestä psykoterapiasta ja jatkan vuonna 2023 psykofyysiseen työnohjaajakoulutukseen. Koin tarvitsevani työhöni lisää välineitä tavoittaa niitä asioita ja ilmiöitä, mihin sanat eivät aina yllä. Psykoterapeuttina teen koko ajan havaintoja ihmisen elekielestä, asennoista, puhumisen tavoista, tauoista ja siitä, kuinka asiakas vaikuttaa minuun. Koska tunteet ovat kehossamme, viestimme jatkuvasti sen kautta puhumisen lisäksi. Usein vaikeat asiat alkavatkin purkautua kehollisesti: uniongelmina, ahdistuksen tunteena tai paniikkikohtauksina, ja silloin ne voivat tuntua pelottavilta ja uhkaavilta. Terapiassa voimme opetella tutkimaan  näitä kehon viestejä uteliaasti, oppia kuuntelemaan ja myös kielellistämään niitä – ja siten saada helpotusta taustalla piileviin asioihin. Tunteita voi myös säädellä kehollisesti- terapeuttina voin auttaa asiakkaitani kanssasäätelijänä ja sen lisäksi opettaa omien tunteiden säätelyä kehon avulla. Kehoa kutsutaan “toisiksi aivoiksi”, joka viestii koko ajan ja johon monen järjellä ja puheella toimivan yhteys on tilapäisesti katkennut, mutta taatusti löydettävissä uudelleen!  Psykofyysiset menetelmät ovat osa työskentelyäni kaikessa terapiassa, ja yhdessä asiakkaiden kanssa päätämme missä laajuudessa niitä käytetään. 

 

Lasten psykoterapia

Terapian tekeminen lasten (alle 12 v.) kanssa on hieman erilaista kuin aikuisten kanssa. Se on enemmän tässä hetkessä olevaa, konkreettisempaa ja taitopainotteisempaa kuin aikuisten terapia. Lapsen kehitystaso ja kokemukset viitoittavat tietä terapian suunnittelussa.

Terapian tavoitteena on usein taitojen harjoittelua, esimerkiksi kaveritaitojen tai turvataitojen opettelua. Terapian tavoitteena on tukea lapsen tunnetaitojen kehitystä ja antaa paremmat valmiudet selviytyä erilaisista tilanteista omassa kasvuympäristössään. 

Omista perhesuhteista tai kaveritilanteista voidaan keskustella vaikkapa näkökulmasilmien avulla. Tunteista ja koetuista asioista voidaan piirtää, muovailla tai lukea ja kirjoittaa tarinoita. Lasten keskittymiskyky pelkkään keskusteluun ei useinkaan riitä 45 minuutin ajaksi, eikä tarvitsekaan.Alussa kyselen kuulumiset ja tarkastan kotitehtävät. Todella, annan lapsiasiakkailleni usein kotitehtäviä! Kotitehtävien tarkoituksena on muistuttaa viikon aikana, mistä olemme puhuneet tai mitä harjoitelleet. Asiakkaillani on käytössä terapiavihko, jonne tehdään erilaisia tehtäviä kuten bongataan tunteita tai eri värisiä ajatuksia – tai vaikka mietitään itselle hyvää mieltä tuottavia puuhia. Sieltä löytyvät myös ohjeet rentoutusharjoituksiin, joita saa tehdä kotonakin!

Työskentelyvaiheeseen voi kuulua monenlaista riippuen siitä, mitä meillä on suurennuslasin alla. Terapiaan kuuluu myös asioista kertomista eli opettamista (hienosti sanottuna psykoedukaatiota). Tosi moni ajattelee olevansa ongelmiensa kanssa yksin, ja yllättyykin kuullessaan, kuinka yleisestä vaivasta on kyse. Asiakkaan omien kokemusten ja havaintojen miettiminen ja niistä jutteleminen on tärkeä osa, jonka avulla opitut asiat liitettään omaan elämään. Käytämme paljon fläppitaulua, josta luettuna omat ajatukset, tunteet ja toiminta näyttäytyvät konkreettisemmin. Erilaisten korttien ja liikkumistehtävien avulla voimme opiskella samoja asioita myös niin, että ne jäävät kehomuistiin. Kokemuksia rauhoittumisesta ja rentoutumisesta voimme hankkia tekemällä rentoutusharjoituksia tai vaikkapa mielikuvamatkoja kauniissa maisemissa!

Lasten kanssa työskentelyyn kuuluvat olennaisena osana myös vanhempainohjaukset. Niiden tarkoituksena on tarjota paitsi tietoa lapsen ongelmista ja edistymisestä kuntoutuksessa, mutta myös ohjata vanhempaa tarkastelemaan omaa rooliaan ja toimintatapojaan lapsen kasvattajana. Vanhempien antamat mallit ja tuki terapiassa opittujen asioiden siirtämisessä kotiin ja muualle kodin ulkopuolelle on todella arvokasta ja tärkeää!

Nuorten psykoterapia

 Nuoruusikä on ihmisen kehityksessä todella tärkeä vaihe. Sen aikana aivojen kehitys on erittäin nopeaa, ja monet nuoruusiän haastaviksi koetut vaiheet liittyvät juuri tähän. Murrosiän hormonaaliset muutokset käynnistävät murrosiän fyysiset muutokset, ja samaan aikaan myös aivoissa tapahtuu. Ihmisen muista nisäkkäistä erottava otsalohko, jossa asuu mm. empatiakyky on hetken aikaa “poissa pelistä” , minkä johdosta nuorten käyttäytymisessä voivat korostua impulsiivisuus, riskinotto sekä voimakkaat tunteiden ja käyttäytymisen ailahtelut. Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys nuorelle, ne muovaavat käsitystä itsestä ja toisaalta tarjoavat tärkeitä kuulumisen kokemuksia. Tämä ajanjakso koetaankin usein vanhempien taholla varsin haastavaksi, ja nuoren käyttäytyminen saattaa tuntua tarkoitukselliselta. Tällä kaikella on tärkeistä tärkein kehitystehtävä: psyykkinen irtautuminen kodin ja vanhempien vaikutuspiiristä, mikä valmistelee nuorta tulevaan elämään. Se on osa tärkeää identiteettikehitystä, jonka aikana alustavasti hahmottuu, kuka olen ja miksi haluan tulla. Nuoret pohtivat maailmankatsomustaan, ihmissuhteitaan, seksuaalisuuttaan, ja usein haastavat myös kotoa omaksumiaan arvoja ja arvostuksia. 

 Terapiassa näitä tärkeitä asioita voidaan käsitellä ilman, että tilanne karkaa riitelyksi. Nuoren kanssa opetellaan toisaalta vanhempien maailman ymmärtämistä, toisaalta tuetaan kohti omia tavoitteita. Käsikkäin lisääntyneen vastuun kanssa kulkevat myös velvollisuudet. Nuorten on tärkeä saada kokeilla omia siipiään saamalla vapauksia kulkea itsenäisemmin, käyttää rahaa valitsemiinsa asioihin- mutta myös opittava rajojen kunnioittamista noudattamalla sopimuksia, toimimalla vastuullisesti ja osallistumalla kotona. 

Hevosavusteinen psykoterapia 

Minua suuresti kiinnostava alue, jota olen tehnyt jonkin verran lasten ja nuorten kanssa. Hevonen on uskomattoman tunneälykäs eläin, joka osallistuu luonnostaan hyvin kokonaisvaltaisesti terapiaan. Hengitysharjoitukset se tekee samassa tahdissa ihmisen kanssa, lukee kehollista jännitystä ja rentoutta millisekunneissa – ja antaa myös nopean palautteen sille miellyttävästä toiminnasta. Valitettavasti Kela ei salli hevosavusteisten menetelmien käyttöä psykoterapiassa, joten ainoa vaihtoehto tähän työmuotoon on omakustanteinen terapia. Hevosavusteinen työ tehdään kotitilallani Inkoossa. 

Muut palvelut

Työnohjaus

Olen parhaillaan psykofyysisen psykoterapian työnohjaajakoulutuksessa. Vuonna 2025 valmistun työnohjaajaksi, ja saan SToRy:n edellyttämän kelpoisuuden. Työnohjaus on työn tutkimiseen ja  kehittämiseen tähtäävää tavoitteellista toimintaa. Sen tarkoituksena on edistää työntekijöiden työssäjaksamista ja taitojen kehittymistä. Työnohjaus voi toteutua yksilö- tai ryhmämuotoisena. Prosessin kestoksi suositellaan vähintään yhtä vuotta, ja työnohjaus voi tuona aikana toteutua esim. 1-2 kuukauden välein. Psykofyysinen työote näkyy työnohjauksessa esimerkiksi menetelmissä, joissa voidaan hyödyntää kehollisuutta, liikettä tai luontoympäristöä kokemuksellisesti. Saan pohjakoulutukseni myötä työnohjata myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden potilastyötä. Voin työnohjata esimerkiksi oppilashuollon henkilöstöä, opettajia, erityisopettajia, lastensuojelun henkilöstöä tai vaikka koulunkäynnin ohjaajia. Pitkä kokemukseni koulumaailmasta auttaa työssä, samoin jatkuva työskentely eri tavoin psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten parissa. 

Etsin tällä hetkellä harjoitusasiakkaita työnohjausharjoitteluun vuosille 2023-2025. Voin tarjota yksilöille tai ryhmille työnohjausta opiskelijahintaan. Ole yhteydessä jos työnohjaus kiinnostaa! 

Koulutus ja konsultointi

Koulutan mielelläni lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia tarpeiden mukaan. Vahvuuksiani ovat myönteiseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät teemat sekä tuen järjestelyjen räätälöiminen yksittäiselle oppilaalle tai oppilasryhmälle. Olen myös opettanut tunnetaitoja sekä itsesäätelytaitoja oppilasryhmille vuosien ajan. Tuttuja ovat oppimisen vaikeuksien lisäksi käyttäytymisen säätelypulmat sekä neuropsykiatristen oppilaiden (adhd, asperger) koulunkäynti. Teen osana psykoterapiatyötäni yhteistyötä myös opettajien kanssa, jotta lapsen arjen toimijoilla olisi yhtenäisempiä toimintatapoja. 

 

 

Terapiat ja paikkatilanne

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: lasten ja nuorten lyhyt ja pitkä kognitiivinen psykoterapia ja altistusterapia (Salo). Ei paikkoja tällä hetkellä

https://palse.fi

 

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Lohja: tilaa 

Raasepori: tilaa 

Salo: Ei tilaa

https://kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus

 

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: lasten ja nuorten lyhyt ja pitkä kognitiivinen psykoterapia ja altistusterapia, aikuisten lyhyt psykoterapia (Lohja, Raasepori)

Lohja:  tilaa 

Raasepori: tilaa 

 

https://palse.fi

Kelan kuntoutuspsykoterapia, nuoret ja aikuiset ( Lohja, Raasepori) tilaa 

https://kela.fi/kuntoutuspsykoterapia

 

Päivitetty: 03/2024

 

 

 

Käyntiosoitteet

KKT-keskus Arvo
Vilhonkatu 23, 24240 Salo (kartta)

Kasarminkatu 5 a1, 08100 Lohja (kartta)

 

Knipnäsin Hyvän Olon Keskus

Linnunlaulu 1, 10650 Raasepori

 

 

 

Yhteystiedot

terapia.onneli@gmail.com
marjukka.puustinen@kktarvo.fi

050 591 1079