Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT, CBT) on kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin kuuluva terapiasuuntaus, jonka alle kuuluu monenlaisia menetelmiä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tutkimusnäyttöön perustuvaa terapiasuuntaus, joka on tällä hetkellä Käypä hoito- suosituksissa useiden mielenterveyshäiriöiden kohdalla suositeltu terapiamuoto.

Terapian suuntaus kognitiivinen käyttäytymisterapia on teoreettinen ja menetelmällinen “punainen lanka”, joka kulkee terapeutilla mielessä koko ajan. Työskentely on hyvin monimuotoista ja se räätälöidään jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. Terapiassa asiakas ja terapeutti työskentelevät yhdessä asiakkaan tavoitteiden suunnassa. Terapeutin rooli terapiassa on olla rinnallakulkija ja kuin valmentaja, joka auttaa etsimään oman näköistä suuntaa ja tavoitteita elämälle. Toisaalta työ muistuttaa salapoliisin työtä, yhdessä etsitään johtolankoja asiakkaan kokemusmaailmasta, verraten toimintatapoja ennen ja nyt. Yhdessä mietitään, vievätkö tavat johonkin parempaan ja toimivampaan – vai päinvastaiseen suuntaan? Jos ne vievät kohti huonompaa oloa, yhdessä viitoitetaan tietä pienille muutoksille ja lähdetään testaamaan voisivatko ne toimia.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian perusajatus on tiivistettynä se, että meillä on ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Usein tunne-elämän ollessa sotkussa ne kaikki ovat kietoutuneet toisiinsa epäselväksi vyyhdiksi, ja on vaikea nähdä tietä ulos. Terapiassa aloitamme siitä, että näitä kolmea osasta opetellaan etsimään omasta elämästä, ja kun se on opittu, huomataan , että ajatuksiin ja käyttäytymiseen (eli omiin tekoihin) voi vaikuttaa. Tunteet ovat vaikeammin hallittavissa, mutta opettelemme muokkaamaan ajatuksia, etteivät ne ainakaan pitkittäisi vaikeiden tunteiden kestoa.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä eniten käytän Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT, ACT). Sen tavoitteena on tunnistaa ja muokata toimintatapoja, joihin ajaudumme voidessamme huonosti, kuten vaikkapa sosiaalisista suhteista vetäytyminen, päihteiden käyttö tai tunnesyöminen. Terapiassa opetellaan tunnistamaan omia tunteita, kiinnittämään itsemme nykyhetkeen ja tutkitaan omia arvoja. Millaista elää haluan elää? Millaisten ihmisten kanssa aikani viettää? Arvoille omistautumista harjoitellaan muokkaamalla omaa elämää siihen suuntaan, joka tuntuu kaikkein omimmalta.

HOTin kaveri on myötätuntokeskeinen psykoterapia, josta löytyy hyödyllisiä ajatuksia ja harjoituksia silloin, kun ihminen painii oman vaativuuden tai itsekriittisyyden kanssa tai kun ihmissuhteet ovat solmussa. Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä nähdä maailmaa toisen silmin, inhimillisesti. Usein myötätunto on helpompaa toisia kohtaan, mutta itseä voi piiskata armottomammin. Myötätunnon opettelun avulla katkeruuden ja vihan energiat voidaan muuttaa hyväksynnän muotoon, ja saada omat voimavarat rakentavaan käyttöön.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian ydintä ovat tässä hetkessä tapahtuvat asiat, ja terapialla tavoitellaan toimivampaa arkea, työ- ja opiskelukykyä sekä ihmissuhteita. Jokaisella on kuitenkin myös oma elämänhistoriansa, ja aina se ei ole vaikuttanut meihin suotuisasti. Psykoterapiassa voidaan tutkia menneisyyden vaikutuksia meihin skeematyöskentelyn (tunnelukot) avulla. Myös tunnekeskeiset menetelmät ovat toimivia keinoja purkaa olemassa oleviin tai menneisyyden ihmissuhteisiin liittyvää taakkaa ja ratkaista niihin liittyviä tunnetason ristiriitoja. Näillä työskentelytavoilla on mahdollista asettaa oma historia sille kuuluvaan mittakaavaan, ilman että mennyt tuntuu kivireen raahaamiselta perässä.

Psykofyysinen, luontoavusteinen työskentely

Kiinnostaisiko sinua työskennellä työnohjauksessa tai psykoterapiassasi tavalla, joka ei ole pelkästään perinteistä vastaanottohuoneessa tapahtuvaa keskustelua? Olen hankkinut osaamista työtavassa, joka yhdistää upeasti asiakkaalle tärkeiden teemojen työstämisen, luonnossa olemisen ja kehollisuuden. 

Psykofyysisyys terapiassa tai työnohjauksessa tarkoittaa kehon ottamista mukaan työskentelyyn siten, että kiinnitämme huomiota kehon viesteihin. Keho viestii, kun tunnemme, ajattelemme ja toimimme. Se vastustaa, varoittaa, ilmaisee hätää – mutta myös rentoutumista, iloa ja tyytyväisyyttä. Kehon lukutaidon avulla opimme itsesäätelyn taitoja, joista on apua vaikeina hetkinä. Yhdessä voimme opetella tunnistamaan kehon kieltä, harjoitella säätelyä ja kuunnella sen viestejä, mitä kehominä tarvitsee juuri nyt. Psykofyysisyys ei ole päälle liimattua, vaan luontainen osa työskentelyä, jossa tutkitaan ajatuksia, tunteita, kokemuksia, muistoja – ja kehoa. 

Luontoavusteisuus tarkoittaa, että työskentelemme luonnon avulla sisätiloissa (mielikuvat, kortit, luonnonmateriaalit) tai ulkona. Haluaisin viedä sinut metsään, jäkäläiselle kalliolle, lammen rantaan tai pellon reunaan. Luontoympäristössä työskennellään niiden kysymysten kanssa, jotka tuot mukanasi, liittyivätpä ne ihmissuhteisiin tai työssä jaksamiseen. Etsimme luonnosta peilauspintoja sisäiselle kokemukselle, tutkimme oman elämän asoita symbolien kautta, maadoitumme tai asetumme sopivaan paikkaan hengittämään. Luonnossa työskentely tuo asioista esiin usein sellaisia näkökulmia, jotka eivät tule esiin vastaanotolla. Lisäksi luonto elementtinä on ihmisen hermostoa säätelevä, ja asettuminen oman kokemuksen äärelle syntyy ikään kuin vaivattomammin, kun kiire ja häly loitontuvat. Minulla on käytettävissäni myös hevosia ja koiria, jotka voidaan ottaa mukaan työskentelyyn. Hevosten kanssa on mahdollista työstää vaikkapa omia rajoja, johtajuutta ja säätelyn taitoja – ja rakentaa lajien välistä yhteistyötä ja yhteyden kokemusta. 

Luontoavusteinen työskentely on mahdollista itse maksaen tai osana kuntoutus- ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita esim. osana terapiaprosessia, työnohjauksessa myös kokonaisen prosessin ajan. Mikäli työskentelemme hevosten tai koirien kanssa, tapaamispaikkana on Inkoo. Hevosten kanssa työskentelyyn ei sisälly ratsastusta, vaan työskentely on havainnointia, hoitamista tai maastakäsin tehtävää työskentelyä. Lähiympäristössäni on myös useita, helposti saavutettavia luontokohteita.

Tietoa lasten psykoterapioista

Terapian tekeminen lasten (alle 12 v.) kanssa on hieman erilaista kuin aikuisten kanssa. Se on enemmän tässä hetkessä olevaa, konkreettisempaa ja taitopainotteisempaa kuin aikuisten terapia. Lapsen kehitystaso ja kokemukset viitoittavat tietä terapian suunnittelussa.

Terapian tavoitteena on usein taitojen harjoittelua, esimerkiksi kaveritaitojen tai turvataitojen opettelua. Terapian tavoitteena on tukea lapsen tunnetaitojen kehitystä ja antaa paremmat valmiudet selviytyä erilaisista tilanteista omassa kasvuympäristössään.

Omista perhesuhteista tai kaveritilanteista voidaan keskustella vaikkapa näkökulmasilmien avulla. Tunteista ja koetuista asioista voidaan piirtää, muovailla tai lukea ja kirjoittaa tarinoita. Lasten keskittymiskyky pelkkään keskusteluun ei useinkaan riitä 45 minuutin ajaksi, eikä tarvitsekaan.Alussa kyselen kuulumiset ja tarkastan kotitehtävät. Todella, annan lapsiasiakkailleni usein kotitehtäviä! Kotitehtävien tarkoituksena on muistuttaa viikon aikana, mistä olemme puhuneet tai mitä harjoitelleet. Asiakkaillani on käytössä terapiavihko, jonne tehdään erilaisia tehtäviä kuten bongataan tunteita tai eri värisiä ajatuksia – tai vaikka mietitään itselle hyvää mieltä tuottavia puuhia. Sieltä löytyvät myös ohjeet rentoutusharjoituksiin, joita saa tehdä kotonakin!

Työskentelyvaiheeseen voi kuulua monenlaista riippuen siitä, mitä meillä on suurennuslasin alla. Terapiaan kuuluu myös asioista kertomista eli opettamista (hienosti sanottuna psykoedukaatiota). Tosi moni ajattelee olevansa ongelmiensa kanssa yksin, ja yllättyykin kuullessaan, kuinka yleisestä vaivasta on kyse. Asiakkaan omien kokemusten ja havaintojen miettiminen ja niistä jutteleminen on tärkeä osa, jonka avulla opitut asiat liitettään omaan elämään. Käytämme paljon fläppitaulua, josta luettuna omat ajatukset, tunteet ja toiminta näyttäytyvät konkreettisemmin. Erilaisten korttien ja liikkumistehtävien avulla voimme opiskella samoja asioita myös niin, että ne jäävät kehomuistiin. Kokemuksia rauhoittumisesta ja rentoutumisesta voimme hankkia tekemällä rentoutusharjoituksia tai vaikkapa mielikuvamatkoja kauniissa maisemissa!

Lasten kanssa työskentelyyn kuuluvat olennaisena osana myös vanhempainohjaukset. Niiden tarkoituksena on tarjota paitsi tietoa lapsen ongelmista ja edistymisestä kuntoutuksessa, mutta myös ohjata vanhempaa tarkastelemaan omaa rooliaan ja toimintatapojaan lapsen kasvattajana. Vanhempien antamat mallit ja tuki terapiassa opittujen asioiden siirtämisessä kotiin ja muualle kodin ulkopuolelle on todella arvokasta ja tärkeää!

Tietoa nuorten psykoterapioista

Nuoruusikä on ihmisen kehityksessä todella tärkeä vaihe. Sen aikana aivojen kehitys on erittäin nopeaa, ja monet nuoruusiän haastaviksi koetut vaiheet liittyvät juuri tähän. Murrosiän hormonaaliset muutokset käynnistävät murrosiän fyysiset muutokset, ja samaan aikaan myös aivoissa tapahtuu. Ihmisen muista nisäkkäistä erottava otsalohko, jossa asuu mm. empatiakyky on hetken aikaa “poissa pelistä” , minkä johdosta nuorten käyttäytymisessä voivat korostua impulsiivisuus, riskinotto sekä voimakkaat tunteiden ja käyttäytymisen ailahtelut. Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys nuorelle, ne muovaavat käsitystä itsestä ja toisaalta tarjoavat tärkeitä kuulumisen kokemuksia. Tämä ajanjakso koetaankin usein vanhempien taholla varsin haastavaksi, ja nuoren käyttäytyminen saattaa tuntua tarkoitukselliselta. Tällä kaikella on tärkeistä tärkein kehitystehtävä: psyykkinen irtautuminen kodin ja vanhempien vaikutuspiiristä, mikä valmistelee nuorta tulevaan elämään. Se on osa tärkeää identiteettikehitystä, jonka aikana alustavasti hahmottuu, kuka olen ja miksi haluan tulla. Nuoret pohtivat maailmankatsomustaan, ihmissuhteitaan, seksuaalisuuttaan, ja usein haastavat myös kotoa omaksumiaan arvoja ja arvostuksia.

Terapiassa näitä tärkeitä asioita voidaan käsitellä ilman, että tilanne karkaa riitelyksi. Nuoren kanssa opetellaan toisaalta vanhempien maailman ymmärtämistä, toisaalta tuetaan kohti omia tavoitteita. Käsikkäin lisääntyneen vastuun kanssa kulkevat myös velvollisuudet. Nuorten on tärkeä saada kokeilla omia siipiään saamalla vapauksia kulkea itsenäisemmin, käyttää rahaa valitsemiinsa asioihin- mutta myös opittava rajojen kunnioittamista noudattamalla sopimuksia, toimimalla vastuullisesti ja osallistumalla kotona.